Rakastan glögejä! Glögit tulevat kuvioihin kun valmistelen joulua ja lopetan niiden juonnin uuden vuoden aikoihin. Mielestäni alkoholittomat glögit maistuvat paljon paremmilta kuin alkoholipitoiset glögit. Makuasia kullakin.
Historia kiinnosti taas - tällä kertaa ah - niin ihana - Wikipedia auttoi minua valaisemaan glögin historiaa ja haluan täten jakaa teillekin;
1800- luvun alkupuolelta alkaen glögi on ollut miesten talvijuoma, johon sekoitettiin mehua, siirappia ja viinaa ja sekoitetus kuumennettiin. Padan pohjalle laitettiin mausteita ja se nautittiin laskiaisen yhteydessä ulkosalla. Glögi on tullut Suomeen Ruotsista. Vielä 1800-luvun lopussa juotiin glögiä, johon oli sekoitettu viiniä, mutta kieltolain myötä glögin juonti hävisi melkein kokonaan. 1920-luvulla Jalostaja yritti tuoda markkinoille tehdasvalmisteista glögiä, mutta tuote ei menestynyt. Kieltolain jälkeen 1930-luvulla glögiä mainostettiin suomenruotsalaisissa aikakauslehdissä ja 1950-1960 luvulla glögin juonti oli lähinnä suomenruotsalainen perinne. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa glögireseptejä alkoi ilmestyä myös suomenkielisissä aikakauslehdissä, jonka jälkeen glögistä on tulllut koko Suomen jouluperinne.
Suomen sana glögi on peräisin ruotsin sanasta glögg, joka puolestaan on muotoutunut sanoista glödgat vin eli lämmitetty viini.
Mielenkiintoista, jälleen kerran!
|
Glögiä voi myös koristella omenalla ja se antaa myös lisämakua glögiin. Kanelitankoa voi pistää kuumaan glögiin hetkeksi ja se tuoksuu ihanalta. Ja antaa kivasti lisämakuakin. |
On se joskus vaikeaa valita hyvä alkoholipitoinen glögi.
Tästä linkistä voisi olla meille (ja teillekin) apua. Ei kun vaan hakemaan joku pullonen ja testata. Saas nähdä olenko samaa mieltä testattavien kanssa.
On siirapin, neilikan tuoksua,
on piirakoita ja rusinoita,
on kiireistä kaupassa juoksua.
On kellari herkkuja pullollaan,
on pipareita ja manteleita,
ja lahjoja piiloihin sullotaan.
On tonttujen tiukujen kilinää,
on pähkinöitä ja kynttilöitä,
on enkelikellojen helinää.
Terveisin
Miss Glögg